perjantai 14. joulukuuta 2012

Taivaspaikka / Juan Gómez-Jurado

Mausin riipaisevan kuvauksen jälkeen tuntui vähän typerältä tajuta lukevansa Liitonarkki-juttua, siis taas yhtä holokaustia romantisoivaa aarteenetsintää... Olin napannut taivaspaikan mukaani saadakseni vauhdikasta matkalukemista ja harmittelin aluksi valintaani. Juan Gómez-Juradon kirja kuitenkin osoittautui kelpo jännäriksi, jonka pyöri kuitenkin paljon muuallakin kuin natsi-Saksan ajoissa - onneksi, sillä nyt tuntuu siltä että minun holokaust-kiintiöni alkaa jo täynnä.

Toisen maailmansodan aikana juutalaispariskunta yrittää pelastaa poikansa hengen tarjoamalla natsiupseerille suurta, kullalla peitettyä kynttilää. Useita vuosikymmeniä myöhemmin samainen kynttilä paljastaa salaisuutensa käynnistäen melkoisen tapahtumaketjun. Taivaspaikan keskushenkilöinä ovat Vatikaanin ja CIA:nkin palveluksessa oleva superpappi Anthony Fowler ja räväkkä espanjalainen lesbotoimittaja Andrea Otero. Sankareimme polut kohtaavat kun salaperäinen miljonääri Kayn pestaa heidät mukaan retkikuntaansa, jonka on määrä etsiä Jordanian autiomaasta - mitäpä muutakaan kuin sitä liiton arkkia...

Juonensa perusteella Taivaspaikka on melkoi tyypillinen oman lajityyppinsä edustaja, on historiaa, menneisyyden haamuja, salaperäisiä miljonäärejä ja kuolemia, tappeluita, kieroja konnia ja sankaripari. Onneksi Gómez-Jurado on kuitenkin onnistunut mukavasti sotkemaan pakkaa tekemällä päähenkilöstään katolisen papin, joka kelpaisi kyllä vaikka James Bondin kaveriksikin ja valitsemaan tälle aisapariksi pippurisen lesbon. Sankareiden kemiat pelaavat mukavasti yksiin ja varsinkin espanjatar oli minusta vähän hilpeäkin tapaus. Kirjailija mm. maustaa tarinaa toimittajan tekemillä haastattelun pätkillä, joille saa pikkuisen hymyilläkin. Pidin kirjasta enemmän kuin olisin arvannutkaan ja luulen että luen jatkossa kirjailijan muitakin teoksia.
Varmistaakseen, ettei Andrea jäisi tulematta, Fowler oli antanut hänelle lainaan oman rannekellonsa, sillä toimittajan kellossa ei ollut herätystä. Se oli hienostelematon, tarrarannekkeella varustettu, musta laatukello, joka näytti olevan iältään lähes yhtä vanha kuin Andrea. Kellotaulun taakse oli kaiverrettu: "That others may live."
Otava, 2009
Sivuja: 389
Alkuteos: Contrato el Paraiso
Kirjallinen maailmanvalloitus: Jordania

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti