perjantai 10. lokakuuta 2014

Luksuselämää (Stockholm noir #3) / Jens Lapidus

"Ei makeaa mahan täydeltä", tapasi mummini varoitella ahnehtimisesta. Jotkin (pahat) tavat näyttävät kulkevan mukanani aina aikuisuuteen saakka, huomaan nimittäin ahnehtivani luettavaa. Hurahdin viime kuussa Jens Lapiduksen tyylikkäisiin dekkareihin ja sittenhän ne piti lukea kaikki. Heti. Ei hyvä. Luksuselämänkin vielä lainasin mutta sen kohdalla alkoikin tahti hiipua. Ja ei, vika ei ole Jens Lapiduksessa vaan minussa, olen ahminut kerralla liikaa gangsterikirjoja.

Luksuselämää jatkaa Stockholm noir -sarjan aiempien kirjojen (Rahalla saa, Siisti kosto) asetelmista, mukana on monta edellisistä kirjoista tuttua henkilöä kuten Jorge, JW, Mahmoud ja poliisissa toimiva Hägerström. Kaava on jo tuttu, tarinaa kuljetetaan eteenpäin useamman kertojen kautta ja uutena hahmona Luksuselämässä esitellään Natalie, rikospomo Radovanin tytär ja perijätär. Kun Tukholman alamaailmassa kuohuu, onko enää turvassa?

Edellisten osien tapaan Luksuselämää oli samaan aikaan tyylikäs ja rujo, rankkakin kokonaisuus, jossa alamaailman kimaltavat ja synkät puolet kilpailevat. Lapidus on luonut kirjoihinsa mielenkiintoisia henkilöitä, joskin esim. Hägerström, rikas ja hienosukuinen poliisi, on ehkä sittenkin vähän epäuskottava. On mukavaa huomata että uusimmissa kirjoissa on jo naisiakin mukana päähenkilöinä ja Natalie Kranjic olikin yksi kirjan mielenkiintoisimmista tapauksista kehityskaarensa ansiosta.

Täytyy sanoa että kisaväsymyksestäni huolimatta ihailen tapaa jolla Lapidus kursi trilogiansa yhteen, yhdessä nämä itsenäiset teokset muodostavat kuitenkin selkeän kokonaisuuden ja ympyrä todella sulkeutuu. Mutta olin myös oudosti helpottunut voidessani vihdoinkin sanoa hyvästit Jorgelle ja kumppaneille, liika taitaa sittenkin olla liikaa. Mafiakuviot ja samat tyypit alkoivat vain kyllästyttää, mieli olisikin tehnyt lukea jotain ihan erilaista - vaikka fantasiaa! Olisi pitänyt olla fiksumpi ja säännöstellä herkkuja ahmimisen sijaan!
"Kaikki idiootit vain puhuivat koko ajan miten helppoa oli hankkia käteistä. Miten helppoa oli päästä varoihin. Mutta kriminaalielämä oli yhtä vaikeaa kuin tavallinen työkin. Tai vaikeampaa. Siitä sai vielä varmemmin päänsärkyä ja vatsahaavan.
Yksinkertaisia keinoja ei ollut. Ei laveita teitä. Ei luksuselämää.
Kaikki oli valhetta.
Kaikki meni vituiksi.
Kaikki kusettivat häntä kerta toisensa jälkeen.
Hän katsoi ulos: tuuli huojutti puita.
Hänen päässään: MYRSKY."
Like, 2011
Alkuteos: Livet deluxe - Stockholm noir III
Sivuja: 480
Suomentanut Jaana Nikula

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti