maanantai 3. marraskuuta 2014

Trinity (Wars of the Roses #2) / Conn Iggulden

Blogiani seuraavat jo tietävätkin että jos jokin saa Norkun varpaat ilosta kippuralle niin se on tiettyyn aikakauteen sijoittuvat historiallinen fiktio. Conn Igguldenin Myrskylintu tuli ahmaistua nopeasti ja sen jälkeen jäin odottamaan nälkäisenä trilogialle jatkoa - Trinityyn päätin tutustua englanninkielisenä äänikirjana mikä osoittautuikin mainioksi valinnaksi - aamut pimeällä ja kylmällä bussipysäkillä tai ruuhkaisessa bussissa lähtivät käyntiin niin paljon paremmin kun odotettavana oli kunnon taistelukohtaus tai kieroilua. Kirjalla on jälleen kerran myös mainio lukija, Roy McMillan nimittäin onnistui herättämään koko henkilökaartin eloon pelkällä äänellään.

Ruusujen valtakunnassa ei ole kaikki hyvin, sillä tarinan alkaessa kuningas nukkuu Ruususen untaan puolitoista vuotta. Mahtavien sukujen välille on muodostunut jännitteitä ja paine asioiden ratkaisemiseen väkivallalla kasvaa. Toisella puolella sodassa ovat hauras kuningas Henry ja rautainen ja rohkea kuningattarensa Margaret, joka pyrkii turvaamaan kruunun pienelle Edward-pojalleen, toisaalla taas Yorkin herttua ja hänen tukijansa Warwick ja Salisbury. Luvassa on juonittelua, miekkojen kalistelua, verta ja suuria tunteita.

Igguldenin kirja on siitä hieno teos, että se onnistuu melko tasapuolisesti kuvaamaan sisällissodan molempia puolia - ikäviä ja mahtavia tyyppejä löytyy niin Yorkin kuin Lancasterin joukoista ja molemmat uskovat toimivansa oikein ja ajavansa kansan parasta. Lopputuloksenkin Iggulden näyttää lukijalle - pellot täynnä menehtyneitä sotilaita, omien naapureidensa surmaamia. Sota on hulluutta ja sen voitot kalliita.

Aikakaudesta hullaantuneelle kirja on mannaa, tapahtumissa riittää kyllin draamaa ja käänteitä ja Iggulden taitaa taistelukohtauksien kirjoittamisen niin etten voinut kuin kuin kuunnella henkeäni pidätellen. En itsekään ymmärrä kuinka samoista henkilöistä ja tapahtumista lukeminen voi kerta toisensa jälkeen näin sykähdyttää, mutta kaiketi tässä on se minun juttuni. Joku rakastaa vaaleanpunaisia asioita, toinen hautausmaita - minä Ruusujen sotaa ja Tudoreita. Jokin tuossa aikakaudessa kaikkine juonineen ja kiemuroineen vain vetoaa minuun - on kuin kyseessä olisi tosielämän shakkipeli, jossa jokainen siirto voi muuttaa pelin kulun.

Kirja ilmestyy suomennettuna helmikuussa 2015 nimellä Ruusujen sota: Kolmen liitto Otavan kustantamana,

Penguin Books, 2014
Kesto: 12h 6min
Lukija Roy McMillan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti